sunnuntai 18. marraskuuta 2012

I'm happy to be who I am

Mistä tietää että mä oon ilonen? Siitä, että silloin mä laulan suihkussa. Tänää mä lauloin, olen siis iloinen.
Oon iha onneni kukkuloilla. Tää viikonloppu oli tosi kiva. Miks must tuntuu, et näit onnistuneit viikonloppui on ollu useempi nyt lyhyen aikajakson välillä... Vai miten se sanotaan?
Perjantaina näin mun ihanaista kamuu ja suunnattii nokka kohti finnkinoa. Käytiin kattoo Sinister. Se oli tositositosi kauhee, mut tosi hyvä. Olin koko leffan ajan käpertyneenä penkin nurkkaan ja pahan paikan tullen peitin naaman käsillä. Eka kerta ikinä, kun tein tota... Sen täytyi siis olla hyvä leffa. Niinhän se olikin. Suosittelen lämpimästi. :)

Lauantaina oltiin kamujen kanssa jossain pippaloissa. En tarkalleen tiedä missä, mutta se taisi olla espoon puolella jo, vaikka bussipysäkki olikin Helsingissä?
Oli ihan superii. Hyvää seuraa, uusia tuttavuuksia, hyvää musaa, hyvää juomaa... Kaikki oli tosi hyvää. 

Sunnuntaina (tänään) olin vaan yhellä kamsulla tsekkailee vähän psykaa, jota me ei ees loppupeleissä katottu. Ei me ees avattu kirjoja. Kuhan sovittiin, että sunnuntaina luetaan. Mulla oli kirjatkin mukana, mutta jostain kumman syystä niitä ei tultu avattua. No varmaan siksi, että kaikki muu tuntui jotenkin mielenkiintoisemmalta kuin eri psykologiset alueet... köh!

Tää päivä on muutenki ollu tosi kiva. Oon saanu paljon vastauksia mun kysymyksiin.

Hengailen hetken pilvilinnoissa ja meen sitten untenmaille :)

Loppuun parit LAADUKKAAT iphone kuvat. Kiitän ja kuittaan... :3





sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Miksei otsikkoon voi liittää kuvaa... Mul olis ollu yks tosi hyvä

Mul on sellanen olo, et en jaksais nyt postata, mut oon tänää ollu tosi ahkera monenki asian suhteen joten kelailin nyt heittää tänne muutamat picturet ja tulla kertoo vähä kuulumisii... :)
Mun viikonloppu on ollu ehk paras. Tai jos ei paras, nii ainaki paras pitkään aikaan! (oliks tos mitää järkee... en tiijä itekkään.)
Käytii perjantaina frendienkaa tsekkaa Paranormal activity 4 ja voin sanoo et oli se IHAN ok. Siin tuli paljon sellasii HUI kohtauksii, mut koko leffan pilas se loppuratkasu.
Mä hihittelin ihan kauheesti jänityksen tiivistyessä, kun taas kaveri siinä vieressä sukels kaulahuivin sisään ihan pelon vallassa.... Voi kun mua alkaa hihityttää kun kelaan sitä. Se näytti ihan terroristilta.

Perjantaina myös sain mun rakkauden. Musta, iso (ei, ei se mitä luulette), täydellinen, ihana, kauanhaluamani.... Arvaako kukaan? No se jonka kaikki omistaa... Iphone!
Ihanaa saada uusi luuri käteen ja vieläpä sellainen, jonka perään olen haikaillut iät ja ajat. Tiiättekste sen tunteen?
Olin heti sekunnin murto-osalla ladannut miljoona eri sovellusta ja näpläillyt sitä kyllyyksiin.
En saa kehua liikaa, sillä kyllä se nokiakin palveli mua kuin unelmaa. Olisi palvellut varmasti vielä pitkään... Anteeksi siitä.

Eilen Pidettiin frendinkaa ihanvaan rentoilu päivä. Käytiin ostamassa herkkuja ja katottiin joku leffa. En muista nimeä, mutta oli kyllä tosi hyvä. Varmaan siksi, sillä siinä näytteli Channing Tatum? 

Meen nyt tekee muutamat paahtikset ja keittää kupin teetä. Aattelin kömpii toho sängylle ja tsekkailla loppuillan MTV EMA gaalaa tai sit big brotherii... Se on vielä vähän auki.

Pitäkää kiva sunnuntai ja huomenna reippaina kouluun eiks joo? ;)


                                       ( Piti koklaa uutta luuria ja hyvin pelaa!)

perjantai 2. marraskuuta 2012

Tartu hetkeen

Hellurei ja hellät tunteet...
Tää viikko on menny ihan uskomattoman nopee. Mitä ihmettä oikeesti... Justha vast oli maanantai ja lokakuu.. 

Maanantain, kun venailin frendii uusinnoist nii aloin kelailee kesää. Vitsi miten ikävä mul sitä tulikaan.
Laitoin kesän hittibiisejä soimaan ja rupesin samalla selailee kaikkii kivoi kesäkuvii, mitä mun puhelimen uumeniin oli tallentunu. Pari onnetonta kuvaa, mut sitäki enemmä muistoi niitä kohtaan.


Innokas lukion ekalta päässyt :3

Käytii jokapäivä ottaa katol aurinkoo, oli kylmä tai ei!


                                                                             Mökkeilyy


                                                   Herrasmies tarjoo neidolle kengät hädässä


                                                          Aamuyöllä kotiin vaeltamista

                                                                    kulti teki kynnet




Että mulla on ikävä... Ikävä sitä tunnetta et voi vaa ottaa rennosti, ei mikää paina. Tiiättekste sen tunteen? Sen tunteen, minkä tuntee kesällä. :)                                                                                         

Niit biisei kuunnelles ja kuvii selailles oli iisii muistella kaikkee. Esim sitä, kun oltiin juhannuksena porukalla frendillä ja saatii päähänpisto lähtee kolmelta yöllä dallailee ulos paljain varpain. Ainut,
joka meist otti kengät oli Roope. Loppujenlopuks ne kengät oliki sitten meitsin jalois... Voi roope raasu, älä vihaa.

Sitä, ku oltii ottamas aurinkoo katolla joka päivä. Meille oli ihan sama, oliko kylmä ja tuuliko vitusti. Siellä me oltii ja kelattiin aina kylmän tullen miltä näytetään, kun on rusketusta pinnassa. Ei kylläkään ikinä päästy tavoitteisiin, että sen puoleen.

Sitä ihanaa viiletystä edes takas. Aamulla aikasin kotoota lähtöjä ja yöllä tulemista. Mukana kaikki tarvittava ja palatessa pari kokemusta rikkaampana.

Viimekesä oli kokonaisuudessaan hyvä. Ei, ei säiden takia todellakaan.
Hope so, et seuraava kesä veis voiton kaikista. :)

JA SITTEN TOISEEN ASIAAN!

Tosiaan, tää viikko on ollu paras viikko pitkään aikaan. En muista kylläkään, mitä oon puuhaillut, mutta varmasti jotain kivaa sillä nyt on jo perjantai.

Sain eilen vihdoin aikaiseksi jotain, mikä on ollut suunnitteilla jo kauan. Niin kauan, ettei lyhyen matikan oppipääni riitä laskemaan päiviä siihen. Eilen vihdoin tapahtui kuiteskin muutos....

Siinä se on..Vihdoin ja viimein. :)
Oon enemmän kun tyytyväinen. En voi sanoin kuvailla, kuinka onellinen nyt oon.

                                       

Vähän räkäset kuvat, sori!

Adios musupallerot ;)

lauantai 27. lokakuuta 2012

Life's too short to be sitting around miserable

Haluisin sikana lähtee johki. Nauttii hyväst seurasta, ilosist ihmisist, tapaa tuttui ja tuntemattomii, puhuu nopeesti ja epäselvästi kokoajan niin, ettei kukaa muu saa puheenvuoroo ja hihhuloida yöl tuol jossain teillä tietämättömillä. Halukkaita lähtee toteuttaa tätä suunnitelmaa munkaa? ;)



perjantai 26. lokakuuta 2012

I love to laugh and well, who doesn't?

Oli vaikee kuvitella aamulla, et sil hetkel oli enemmä lunta, kun viime jouluna.
Naamakirja oli täynnä lukemattomii valitusromaaneja siitä, että vittuku sato lunta. No antaa sataa!
Voin sanoo, et oli muute vika kerta, kun tänävuon käytän nahkatakkii. Hyvä ku selvisin kouluun asti.
Se onki sit toinen juttu. On se kumma, kun dösät ei kulje kun tulee ehkä 1 cm lunta maahan. Värjöttelin siinä dösärillä näpit ihan jäässä toivoen, että se bussi tosiaan tulee aikataulujen lupaaman ''5'' minuutin päästä. No, se tulikin sitten vasta 20 minuutin päästä. Kiitos tästä, annan rispektii. Toisaalta turha valittaa, kun en vaan osaa pukeutua talvella. Näytän muumilta kaikissa muissa takeissa, paitsi nahkatakissa. Siks kai mä rakastan sitä... Elämäni ainoa ja todellinen rakkausjuttu.


Tää päivä on kyl ollu hyvä. Oon nauranu enemmän ku laki sallii.
Hypin riemusta, kun kuulin että meil on liikkatunti sisällä. Pidin omat pippalot aulassa ja mua katottiin oudosti. C'MOON hei, se meinas ensinäki sitä, että 1500 juoksu jäi välistä ja saatais nauttii lämmöstä.
Oli muuten paras tunti tänävuonna. Oltiin jotain rentoutumis jutskaa ja mua kutitti niin paljon, että sali kaiku mun naurusta. Muut koitti rentoutuu ja nautti siitä, mut mä kierin siel maassa vedet silmissä ja vatsakippurassa  ihan vaan, koska mua kutitti niin sikana... Pahoittelen jos ette saanu rentouduttuu.

Illal menin sit ihan vaan rentoilee frendille. Riehuttiin, sekoiltiin ja juoruiltiin, ei mitään kummempaa. Sain kauheita nauruhepulikohatauksia jotka ei meinannu mennä millään ohi.
Vitsi et mul on hyvä fiilis nyt.



torstai 25. lokakuuta 2012

I've got a war in my mind

Mul on paha mieli. Oon saanu kauheita tekstareita, niin kauheita että vois jo melkeempä antaa rispektii.
En vaa tajuu sellasii ihmisii, jotka haluu satuttaa toista. Oli se sitte nimellä tai nimettömästi kirjotettu/sanottu nii musta se on aika sairasta. Kuka haluu tuottaa toiselle pahaa oloo tahallisesti? Just asking.
Mul on myös paha mieli siitä, et menin kouluun tuntii liian aikasin. Tosiaan, meillähän alko koulu kymmeneltä ja minä nerona tyttönä en kelannut kattoa lukkaria mikä näytti, että minulla koulu alkaisi vasta yhdeltätoista... Hienoa Daisy hienoa.

Mut toi aurinko on ollu jees. Niin jees et jopa sain vilautettuu sen kuuluisan pepsodent hymyn bussissa, vaik olin kuoleman väsyny. Oli myös jees kipittää koulunjälkee näkee mun maailman ihanint frendii joka saa aina hymyn huulille. Oli sitte kuinka paska päivä tahansa. :)

Hypin riemusta varmasti huomen aamulla, koska perjantai. Parit suunnitelmat viikonlopulle, mutta saas nähä mihin ne jalat taas vie.


keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Ai oliks tärkee

Kelatkaa. Oon tyttö, enkä omista harjaa. En meinaa tiskiharjaa tai hammasharjaa, vaan hiusharjaa.
Oon kai sit takkutukka. Onks se väärin? Miks mä en vois kulkee tuol hiukset solmussa ja antaa niitten elää omaa elämää?
Tajusin tänää aamul, kun haroin sormilla vähän hiuksia auki, että se harja olis ihan kiva juttu. Kaipaan sitä, et hiukset on sileet ja hulmuu tuulessa vapaana, sitä kun harjaa sellasella ihanalla harjalla ja se hennosti raapii päänahkaa ja ehk eniten sitä tunnetta, et tiedostaa vaan sen harjan olemassa olon.
Mul on orpo olo.
Lähen nyt harjaostoksille, adios!




tiistai 23. lokakuuta 2012

A dreamer, that's what she was

Miks mä en osaa olla aloillaan? Ottaa vaan rennosti ja antaa kellon pyörii mun ympärillä.
Mul on kokoajan tarve mennä, antaa jalkojen vaa viiä ja mielen tulla niitten perässä.

Tää mun meneminen ei oo sellasta kiireistä tiiättehän. Sellasta mitä näkee aamusin, kun jengi juoksee kaikkialle tuli koipien välissä ja hullunkiilto silmissä.. Ei todellakaan.
Tää mun meneminen on just sellasta, et skipataan kaikki tärkeet asiat ja viiletetään ympäriinsä kaiken muun perässä ja annetaan päässä pyörii se ikuinen, toistuva lause: '' kyllä ne kerkii myöhemminki tehä. ''

Nyt oon taas täs jamassa, että kaikkee ja vaikka mitä pitäis tehä enkä tiiä mistä alottaa.
Olis tosi kiva ottaa joskus ihan vaan lungisti. Tuntee se tunne, kun mikään ei paina niskassa ja tiiättehän, olla vaan. Olis siistii päästää hetkeks irti stressistä ja oikeesti elää hetki. Hengittää kolme kertaa syvään, juua kuppi teetä peitonalla salkkareitten pyöries taustalla, kuunnella hiljasuutta, olla pitkään suihkussa ja tuntee se kylmyys, kun astuu sielt veke ja pukee mummin tekemät villasukat jalkaan... Noita jos mitä mä nyt kaipaisin eniten. Ehkä mä vielä joskus opin.



maanantai 22. lokakuuta 2012

I am fucking crazy, but I am free

Mul ei oikeesti oo ees asiaa, mut kai mä vaa leikin jotain hyvää bloggarii. Vaik enhä mä oo ees päässy kunnol alottaa tätä touhuukaa. Uskokaa pois, kyl niitä pahottelujaki tullaan kuulemaan moneen otteeseen.
Mul oli jotain muka tosi tärkeetä asiaa, mut ei kai se ollukkaa nii tärkeet ku kerkisin unohtaa sen jo?




























Koulujutut painaa päälle ja tääl mä vaan oon, oon ollu koko päivän. Ei tää mua haittaa, mut must vähä tuntuu et jotain toisii haittaa.. (enkä toki meinaa opettajii)
Huomatkaa mun sarkasmi. Älkää rakkaat ottako mua nii tosissaa aina.

























Oon joku maailman paskin ottaa kuvii. Jos te kelaatte niit leffoi tai lastenohjelmii, mis joku muumipappa tai pikkuipana ottaa valokuvii ja ne kuvat on just sellasii, et näkyy vaa varpaat ja toinen kyynärpää, niin mua voi verrata noihin. Ihan vaan varotuksen sana, mua ei kantsi palkkaa häihin kuvaajaks tai ylipäätänsä antaa sitä kameraa käteen. Hommatkaa vaan ne ammattilaiset hoitaa hommat heh...





























Katon huippumalli haussa ohjelmaa jo TOISTA kertaa tänää, ja venailen vaa et millos ne sinkkikset alkaa. En kestä ku toi yks on niin kuollu. Ei mitään eloo, ei ilmeitä, ei mitää vivahteit sen äänessä. Tekis mieli läppästä naamaa et herätys.



























Oon ehk maailman onnellisin nyt. Koulu alkaa vast yhelttoist mikä meinaa sitä, että saan nauttii aamukahvin ihan rauhassa, hiljasuudessa ja nautiskellen. Kuunnella MTV:t ja tanssii viimeseen minuuttiin asti, käydä koneella ja päivittää FB:seen jotain maailman turhinta ja saada ihmettelevii kommentteja ja saan sutii ripsarii yllinkyllin ilman aikarajaa. Mut mun onnellisuus ei kauaa kestäny, sillä muistin just et mul on huomen liikkaa. Ulkona, kylmässä ja kaiken kruunaa se, että se on viel eka tunti.. VOI JES!


























Niinku huomaa, tää teksti on viel niin takkusta et meinaan repii hiukset koht pääst. Tai sit vedetää iha läskiks ja lisätää sitä purkkaa viel mukaan. Eipä mulla sen kummempii. Kuha tulin lisäilee muutamat kuvat. :)



Start

Onks tää nyt se kuuluisa alku? Voi kyllä, mun pitkään harkitun blogin alku.
Mua ärsyttää se, kun jengi alottaa blogin ja se eka teksti on just semmosta takkusta ja pelkkää liibalaabaa, niinku tää munki just nyt. Koittakaa kestää.

Vaikka teit onki täl hetkel se pyöteet nolla lukijaa, nii ehk tänne viel eksyy muutama elämäniloinen nuorukainen (no miksei myös jokunen vanhus).
Mut pari perusfaktaa musta itestäni. Oon stadissa asusteleva ja lukiota käyvä kaupunkimimmi joka nyt ykskaks yllättäen sai kreisin päähänpiston alottaa blogin.
Iha vaan elämää, ajatuksii, turhuuksii ja elämän pikkuasioita.

Kysymyksiä otan vastaan tänne.


Kiva jos tykkäätte! :)